Keltainen minä

No siellä repussa on maalipurkkeja, varsinkin
keltaisia ja pohjustusainetta,
siksi se on tuntuu vähän muhkuraiselta selän
nojatessa valkeaa kivirappausta vasten.
Muhkurat kuuluu elämään, ei sitä jaksa ottaa
selästä.
Lokkien kirkuna, auringon hellimä lämpö joka
sivelee kasvoja,
se hento puhallus pyöräyttää hiussuortuvia
otsalla,
ne vie ajatukset pois muhkuroista.
Olen vapaampi kuin nuo taivaan linnut
puhtaan sinisellä taivaalla,
hymyillen mietin istuessani Tuomiokirkon
seunustalla , tauolla kotiinpaluumatkalla
taideliikkeestä.

”Tänään satun olemaan täällä – huomenna
jossakin toisessa paikassa. Minä kuljen
kulkemistani, ja kun löydän hauskan paikan,
pystytän telttani ja soitan huuliharppua.” –
Nuuskamuikkunen

Tarinoita elämästä.

Minna Pietarinen

Sinako®